Tiedän mikä on lähtökohta - jollain tavalla. Tiedän, että loppun suurin asia voi ratketa kahdella eri tavalla. Tiedän muutamia asioita jota tulee tapahtumaan.
Se, miten asiat tarkalleet nivouduvat toisiin, on täysi arvoitus, vaikka jotain aavistusta siihen on.
En muuten lainkaan usko siihen, että kirjailijat millään yleisellä tasolla tietävät tarkalleen mitä heidän kirjoissaan tulee tapahtumaan. Henkilöhahmot kehittyvät sitä myöden kun kirja etenee ja uusia tilanteita voi tulla vastaan. Ainoa genre missä kirjoitettu on hyvin selvillä ennen varsinaista kirjoittamista on tietokirjallisuus, ja siinäkin jokainen fakta tarkistetaan huolella - ainakin pitäisi.
Enkä sen puoleen pidä millään tavalla huonona sitä, että juoni kehittyy valmistuessaan. Päinvastoin, se on erittäin hyvä asia. Ja ennen kun kirjoittamisen voi aloittaa, pitää tietysti tietää mistä kirjoittaa. Mutta ei sekään aina turmioksi käänny vaikka aihepiiri vaihtuu. Sellaisia kirjoja pidetään yleisesti nerokkaina. Siitä esimerkiksi herra Freud voisi varmasti valaista enemmän Unien Tulkinnan kohdalla, mikäli hän vain vielä olisi elossa.
Loppu tulos ratkaisee, ei se miten se siihen on päästy.
Ja vielä vapauden puolesta: Herra Naccratul, Nectolian diplomaatti omien sanojensa mukaan ei (enää) ole lainkaan herra, vaikka niin väitin edellisessä kommentissani